Puolen vuoden tunnelmat

Heinäkuun 7. päivä oli se päivä, kun Erik lähti armeijan harmaisiin. Mähän murehdin jo alkukeväästä alkaen tota päivää ja tuntui, että päivät kului hujauksessa ohi ja ei ollut enää yhteistä aikaa juurikaan. No mähän jätin suosiolla jo moikkailun edelliseen päivään, koska maanantaina se olisi varmasti ollut ihan liian vaikeeta. No joo eihän tostakaan ilman kyyneleitä selvitty, mutta Erik lupas, että mä jaksan ja kestän kyllä tän oli se sitten puoli vuotta tai vuoden. Vaikka sen ainoo vaihtoehto oli se puoli vuotta. Ensimmäiset kolme viikkoa oli oikeesti aika pelottavan yksinäiset ja en oikeestaan tehnyt mitään, koska olin niin tottunut olemaan ton herran kanssa.

Vähitellen sitä kuitenkin tottui tilanteeseen ja tää muuttuikin oikeesti ihan naurettavan helpoksi, arkipäivät alko kulumaan huomattavasti nopeampaa, kun koulu alkoi elokuussa. Päivä päivältä jaksoin alkaa tekemään enemmän ja enemmän. Aloin tekemään kävelylenkkejä, kun polvi salli sen. Aloin näkemään kavereita ja käymään ulkona, mikä herätti mut siihen, ettei mun tarvitse vaan istua kotona ja odottaa.

No tänään on mun viimeinen päivä inttileskenä ja mä ihmettelen, että mihin on mennyt aika syyskuun alusta tähän päivään? Joo on ollut kiukkuisia päiviä ja ollaan riidelty puhelimen välityksellä, mutta hei tässä sitä seisotaan yhä toistemme rinnalla! Meidän suhde on ainakin vaan vahvistunut, koska molemmat luottaa toiseen entistä enemmän. Oon niin onnellinen, että sain kokea tämänkin :) Kaikille tyttöystäville vinkki, nauttikaa siitä yksinolosta, kun se toinen puolisko lähtee armeijaan! Kyllä teille aina löytyy aikaa toisillenne tilanteesta huolimatta.

Me aateltiin napsasta vielä viikonloppuna muutamat muistokuvat ja toivottavasti ne nyt sopi tähän postaukseen edes jotenkin! Onhan meillä alkuajoiltakin noita, mutta ne ei oo mun koneella! Loppuviikko ja ensi viikko on varmaan blogi täynnä joulujuttuja! On tulossa piparkakkutalon kokoomista, joulukuusen metsästystä, viimeisten lahjojen hankkimista ja tietysti itse jouluaatosta ja meidän traditioista!  joten see you soon!

- Emmi

Inttileski

Nyt tää kamala päivä koitti, meinaan rakas Erik lähti kohti armeijan harmaita. Onhan tää aika suuri ero varmasti, koska ollaan oltu yli vuosi, kun paita ja peppu. En tiiä miltä tää tulee tuntumaan! Varmaan iha tosi oudolta, kun viestit vähenee ja näkee kerran pari viikossa. Mutta mielenkiinnolla odottaen!

Erik tosiaan lähti suorittamaan velvollisuuttaan Niinisaloon. Tulee sitten parin viikon päästä ekoille lomille, mutta eiköhän siitä oteta sitten kaikki irti. Oli kaikista vaikein sanoa moikat ja päästää toinen menemään. Hauskaa olla inttileski, vaikka ikävä tuleekin. Onneks armeijan jälkeen on luvassa paljon kivoja juttuja. Uskon, että päivittelen myös tästä aiheesta jotain postauksia. Kuitenkin vaikuttaa elämään niin paljon.

Miten teillä, lähtikö poikaystävä inttiin vai onko jo kotiutunut! Laittakaa hei kokemuksia ja fiiliksiä tulemaan, ois kiva jos pystyis jakaa tämän jonkun kanssa ::) Illalla tulee ostospostausta!